Mastering the Basics, Volume 4: Five Hundred and One Tesuji Problems
Himoitsin tätä kirjaa kätösiini, sillä halusin kehittää sitä kuuluisaa keskipelin lukuvahvuutta. Olen aiemmin lukenut samasta aiheesta James Daviesin loistavan Tesujin, ja tämä oli hyvin erilainen kirja. Tesujissa käsiteltiin luku kerrallaan jotain tavoitetta, jonka pelissä voi haluta saavuttaa (leikkaaminen, kivien pyydystäminen, kivien kytkeminen, hyvän muodon hankkiminen ja niin edelleen) ja sitten esiteltiin muutamia tesujeita, jotka palvelivat näitä tarkoituksia. Fujisawa Shukon Basic Tesuji -sarja toimii myös samalla tavoin, vaikka siitä olen lukenut vain hyökkäykseen erikoistuneen osan (kai se on tärkeintä? ^_^; )
Bozulichin kirja on ensisijaisesti tehtäväkokoelma, jossa tesujit on luokiteltu japaninkielisten nimien alle, usein mielestäni epäjohdonmukaisesti. Tehtäviä on 501 kappaletta putkeen, ilman mitään järjestyneitä teemakokonaisuuksia, tosin ehkä loppupäätä kohti vaikeutuen. Seassa oli mielestäni välillä vähän mitä sattuu, tehtäviä jotka olivat niin helppoja, että niiden ratkaiseminen kyllästytti, inhottavan vaikeita tehtäviä, ja sekavasti selitettyjä tehtäviä joista ei saanut mitään tolkkua edes vastauksen luettuaan. Pääasia oli että tehtäviä oli paljon. Ensimmäisen 250 tehtävän ajan minua vaivasi demotivaatio. Käytin kirjaa lähinnä masokismin välikappaleena ja suurin osa ratkaisuyrityksistäni meni täysin metsään. Minua vitutti ennen kaikkea se, etten aina ymmärtänyt, mitä tehtävissä haluttiin saada aikaan. "Tapa nämä kivet" tai "kytke nämä kivet" ovat kohtuullisen suoraviivaisia tavoitteita, mutta jotkut "paras tapa puolustaa nurkkaa" -tyyliset näyttivät välillä mielipideasioilta. Vähitellen vastenmielisyyteni kirjaa kohtaan laantui ja aloin saada mielihyvää oikein menneistä tehtävistä ja myös huomasin kehittäneeni jonkinlaisen tesuji-intuition tai -vainun. Sitten asiat muuttuivat nopeasti siihen suuntaan, että tehtävät tuntuivat melkein liian helpoilta, useimmat ratkesivat parissa sekunnissa.
Varmaankin kirjasta jäi jotakin mieleen, ainakin ykkösrivin magiaa ja taika-tsukeja ellei muuta. Kirjassa oli paljon josekeihin liittyviä tehtäviä, tyyliin "tässä kohtaa musta ei voi tenukoida koska valkealla on tämä tesuji", ja niitä ei ole aina ihan triviaali löytää. Harmi että joseki-osaamiseni on niin surkeaa. Luulen myös että lukemiseni vahvistui sinä aikana, kun kahlasin kirjaa läpi - miten paljon siitä on kirjan ansiota, siitä voidaan keskustella. Kokonaisuutena kirjan tehtävät ovat pääosin asiallisia, helpohkoja, ja kaikki yhtenä klönttinä. Jos ensimmäistä kirjaa aiheesta hakee, Tesuji on monin verroin parempi valinta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti