Pogon Pääsiäisbonus oli yhden illan (ja yön) mittainen rankka koitos. En juonut bonuksia (en yleensä juo alkoholia) mutta pelaamiseen ja saunomiseen osallistuin 100%. Tulin paikalle parikymmentä minuuttia myöhässä, sillä olin unohtunut kotiin piirtämään. Minun oli alun perin pitänyt tehdä aamupäivän ajan tsumegota. Sen sijaan olin ruvennut pelaamaan keksissä. Olen huomannut, että nykyään jos pelkästään pelaan, kehitykseni on aika hidasta. Pitää siis treenata enemmän kirjojen (ja NGA-reviewien) avulla - ja pro-pelien, vaikken niiden katsomisesta yhtään tykkääkään. Tein bussissa kaksi tsumegota.
Kun tulin paikalle, pelit olivat jo täydessä käynnissä. Neljä pöytää oli täynnä pelaajia. Maksoin turnausmaksun Tenballe ja pääsinkin ensimmäisenä pelaamaan häntä vastaan. En ole vähään aikaan ottanut keneltäkään niin paljon tasoituskiviä, peli-illoissa tulee mätettyä 1-3 daneja vastaan tasa-alulla ja keksissäkään en pelaa handipelejä juuri. Pelit menivät päin pyllyä. 5 minuutin ja 2 sekunnin Fischerin ajat pahensivat mokailuani. Ensimmäisessä pelissä jäin erääseen trikkiin, josta lähtien asemani laudalla oli aika mätä tasoituskivistä huolimatta. Toisessa pelissä johdin pisteissä aika pitkään, kunnes eräästä nurkastani pääsi muodostumaan huomaamattani kuollut L-muoto. En tiedä miksi otan näissä 5 ja 6 kiven peleissä aina pataan. Jotkut muut kyu-pelaajat voittavat niitä, minä en. Nämä pelit Tenbaa vastaan olivat varmasti oppimisen kannalta tosi hyödyllisiä. Muistan ainakin sen yhden trikin.
Seuraavaksi haastoin Lupiksen. Hän on kuuluisa erittäin hyvistä blitz-taidoistaan. En tiedä olenko itse kuuluisa siitä, että en osaa blitzata, mutta varmaan minun pitäisi olla. Munailin kaikissa bonuspeleissä koko ajan. Niin myös tässä. Sain kaksi händiä. Fuseki vaikutti menevän ihan mukavasti minulle, koska minulla oli tasoituskivet. Sitten peli muuttui perseilyksi. Olin aikapulassa ja Lupis ei, mikä oli tosi epämukavaa. Annoin tappaa jättimäisen lohikäärmeeni. En tiedä oliko ympäröivissä muureissa jotain ajia, mutta jotenkin laudalle kehittyi semeai jota ei olisi pitänyt olla siellä, ja valkea kuoli. Valkea luovutti pelin. Jes, ensimmäinen voitto!
Luultavasti ennen kuin menin saunaan ensimmäisen kerran, pelasin kaksi bonuspeliä Anttonia (1 dan) vastaan. Hävisin molemmat. Tämä harmitti, koska peleissä olisi ollut kaikenlaisia mahdollisuuksia, varsinkin ensimmäisessä, jossa sain tapettua valkean invaasioryhmän. Sitten tenukoin atarin (ei yleensä tapahdu minulle) ja hävisin lopulta pisteillä. Toinen peli oli kamalaa rähmää ja jouduin luovuttamaan. Voi olla, että olin pelannut liian monta peliä putkeen. Saunan jälkeen sujuikin taas paremmin.
Turnauspaikkana oli siis teekkarien Rantasauna. Saunatilat ainakin olivat tarpeeksi tilavat. Saunassa oli kolme kiuasta. En tiedä olivatko ne kaikki päällä. Sauna oli ainakin minulle tarpeeksi lämmin, tosi kostea, eivätkä Lupis ja Tenba onnistuneet saamaan aikaiseksi rapulöylyjä. Ehkä tämä oli ihan hyvä. Minulla ei taaskaan ollut pyyhettä mukana, mutta siihen on jo tottunut.
En muista tarkkaan missä järjestyksessä pelasin kaikki pelini, mutta sillä ei liene merkitystä. Saunan jälkeen pelasin Bassia vastaan kolmella tasoituskivellä. Olen pelannut Kultapalmussa muutaman tällaisen pelin ja hävinnyt ne. Tällä kertaa Bass oli kuitenkin todella kännissä. Voitin neljäsosalaudan kokoisen semeain. Lopulta Bass hävisi ajalla.
Sitten pelasin yhden pelin minulle ennestään tuntematonta pelaajaa, Tommia, vastaan. Tommi oli 5 kyu, joten annoin neljä tasoituskiveä. Onnistuin monessa tappelussa saamaan lokaalisti vähän paremman tuloksen kuin musta. Peli vaikutti jatkuvan tasaisena pisteiden laskuun, mutta sain yosessa tapettua 15 kiven nurkan. Tässä vaiheessa olin saalistanut jo kolme voittoa.
Jarno Alankoa vastaan pelasin kaksi peliä antaen molemmissa kaksi tasoituskiveä. Toisen pelin hävisin muistaakseni kahdella pisteellä, sillä musta sai liian ison keskustan. Toisessa kuolin aluksi ja lähdin räpeltämään jotain omituista, jolloin syntyi yllätyssemeai ja onnistuin voittamaan tämän. Pääsiäisbonuksen peleissä näkyi kyllä sekä koollisesti että laadullisesti käsittämättömiä semeaita. Tässäkin vastustaja taisi huomata ryhmän puolikkaan olleen atarissa vasta, kun pysäytin kellon kivien poimimista varten. Ei niin että ne kivet olisivat erityisen tarkasti olleet risteyskohtien päällä.
Viidennen voittoni sain Chiefistä. Se mitä näin bonusturnauksessa liikutti minua syvästi - Chief oli paikalla pitämässä Yligon lippua korkealla, ja antoi 120% itsestään, vaikka jo aika varhaisessa vaiheessa oli ilmeistä, että Yligon soturin tie kulkee kohti jotain muuta kuin turnauksen voittoa. Voitin Chiefin vain 7 pisteellä, mikä oli siirtojen väsyneisyyden huomioon ottaen aika hälyttävää. Pian tämän jälkeen Chief menetti lähes kaikki bonuspisteensä oksennettuaan.
Pelasin vielä Namiita, Jani K:ta ja Esa Koskista vastaan. Namiille hävisin viidellä kivellä, lähdettyäni saalistamaan valkoista paistia niin innokkaasti etten huomannut sivutuloksena syntyvää mustaa paistia. Jani K oli minulle ennestään tuntematon 1 kyu. Oli kivaa vaihteeksi päästä pelaamaan uutta, about saman tasoista vastustajaa vastaan. Hävisin 5,5 pinnaa muistaakseni. Tein vastustajan moyoon kaksi kuollutta invaasioryhmää. En ymmärrä tätä, sillä siihen asti peli oli mennyt ihan hyvin. Aluekateus johtaa perseilyyn.
Peli Esaa vastaan yhdeksällä tasoituskivellä oli aluksi hankala, sillä mustia kiviä vain oli joka puolella. Olin kuollut isolla ryhmällä. Sain tehtyä kon ryhmän elämästä ja eräs ko-uhkani tappoi mustan ryhmän, johon musta luovutti. Enempää pelejä en saanut pelattua, sillä turnaus päättyi.
Bonusturnauksen voitti ylivoimaisesti Namii 21,5 pisteellä. Itse olin saanut haalittua kuusi pistettä. Se on varmaan ihan hyvä tulos ottaen huomioon, etten juonut bonuksia ollenkaan. Turnausta seurannut yö oli vähän traumaattinen, sillä en ollut tajunnut ettei bussini kotiin kulje öisin, ja jouduin valvomaan koko yön saunalla. Anttoni ja Mikael onneksi juttelivat minulle. Pelasin pari peliä gota, kuuntelin reggaeta ja painin Anttonin kanssa. Painissa (kännisestä) Anttonista ei ollut minulle minkäänlaista vastusta.
Pelillisesti päädyin tulokseen 6/13 ja sijoituin seitsemänneksitoista. Olin turnausta seuranneen päivän todella väsynyt. On silti hyvä mieli osallistumisesta. Pääsin ainakin pelaamaan 5 ja 6 daneja vastaan. Ne muut pelit... no, ainakin olivat hauskoja.
lauantai 30. maaliskuuta 2013
perjantai 8. maaliskuuta 2013
Yligo Cup
Osallistuin toista kertaa YliGon Kunkun tittelistä käytävään YliGo Cupiin. Viime vuonna olin ollut 10 kyu, ja vastaan tuli 1 kyu Janne Myller, jolle hävisin noin 150 pistettä. Tälläkin kertaa kamppailin Janne Mylleriä vastaan cupin ykköskierroksella, mutta oma luokitus oli pienentynyt kymmenesosaan ja häviämäni pistemäärä oli vain sadasosa viime kerrasta, elikä 1,5 pongaa. Luulen että pelaajissa on eroja sen suhteen, vituttaako enemmän totaalisesti vessanpöntöstä alas vedetty peli ja kaikella delaaminen vai tiukat tappiot. Itseäni tiukat pistehäviöt jäävät kaivelemaan sen takia, että jää miettimään, miten olisi voinut yosessa heruttaa sen tarvittavan pisteen tai kaksi.
Olimme sopineet puhelimitse pelin tiistaiksi 5.3.2013, kello 12. Meidän piti alunperin pelata Kaislassa, mutta älysimme paikalle tultuamme, ettei Kaisla tietenkään ole vielä auki. Onneksi Manga Cafe oli auki ja tähän aikaan päivästä hiljainen. Ohjelmoin AJ:n ystävällisellä puhelinopastuksella Excaliburiin 45 minuuttia pääaikaa ja kanadalaisen byoyomin 5/25. Nigiröin valkeat stemut. Janne pelasi matalan kiinalaisen, vaikka pelasin "antikiinalaisen" shimarin. Sain oikealle laidalle erittäin vahvan moyon shimarista ja kahdesta hoshista. Musta teki shimarin hoshista, eikä siitä komokustemusta, mikä hämäsi minua hieman. Invaasioin siis matalan kiinalaisen. Tästä alkoi josekivariaatio jota en ollut koskaan nähnyt tai ainakaan muistanut nähneeni, joten pelasin päin pyllyä. Minulle jäi kaksi heikkoa ryhmää. Onneksi Janne pelasi tässä kohtaa vähän ylivarovaisesti, tai jotenkin tuntui, ettei stemujani vastaan saatu aikaiseksi mitään kovin vakavaa hyökkäystä. Sain muutamasta ekasta tappelusta tosi hyvät asemat, vaikka alunperin olin ylipelannut ja olisin ansainnut kökkö-tuloksen. Mustalla oli eräs nurkka, jossa hoshista oli laajennettu molemmat keimat. Päätin että sinne tietenkin tehdään 3-3-invaasio. Invaasio eli lopulta ihan ilman kota, mutta se ehkä heikensi erästä vieressä olevaa kelluvaa ryhmääni. Janne teki vuorostaan 3-3-invaasion, joka oli oikeastaan minulle tosi jees. Sain tehtyä aika ison laitamoyon. Tässä vaiheessa näytti, ettei mustalla ole missään mitään pointseja. Kuitenkin musta sai tehtyä sen yhden onnistuneen hyökkäyksen joka vihdoin rankaisi minua toistuvasta ylipelistä. Keskustaryhmältäni poistettiin silmät. Kytkin osan ryhmästä turvaan, mutta häntä leikkaantui, mikä oli tajuttoman isoa. Hännässä ei sinänsä ollut montaa kiveä, mutta sen syöminen silti teki mustan laita-keskusta-alueesta ihan älyttömän kokoisen. Yhtäkkiä oli pakko jonnekin vääntää 20 pistettä lisää. Aloitin kovan yose-vääntämisen. Musta pelasi vähän löysää yosea. Sain laitamoyostani Kaiken. Kaikki ei ihan riittänyt. No, näin voi käydä jos pelityyli muistuttaa, niin kuin minulla, enemmän Afrikan Tähteä kuin gota.
No mut, ensi vuonna aion päästä ainakin kakkoskierrokselle. :3
Olimme sopineet puhelimitse pelin tiistaiksi 5.3.2013, kello 12. Meidän piti alunperin pelata Kaislassa, mutta älysimme paikalle tultuamme, ettei Kaisla tietenkään ole vielä auki. Onneksi Manga Cafe oli auki ja tähän aikaan päivästä hiljainen. Ohjelmoin AJ:n ystävällisellä puhelinopastuksella Excaliburiin 45 minuuttia pääaikaa ja kanadalaisen byoyomin 5/25. Nigiröin valkeat stemut. Janne pelasi matalan kiinalaisen, vaikka pelasin "antikiinalaisen" shimarin. Sain oikealle laidalle erittäin vahvan moyon shimarista ja kahdesta hoshista. Musta teki shimarin hoshista, eikä siitä komokustemusta, mikä hämäsi minua hieman. Invaasioin siis matalan kiinalaisen. Tästä alkoi josekivariaatio jota en ollut koskaan nähnyt tai ainakaan muistanut nähneeni, joten pelasin päin pyllyä. Minulle jäi kaksi heikkoa ryhmää. Onneksi Janne pelasi tässä kohtaa vähän ylivarovaisesti, tai jotenkin tuntui, ettei stemujani vastaan saatu aikaiseksi mitään kovin vakavaa hyökkäystä. Sain muutamasta ekasta tappelusta tosi hyvät asemat, vaikka alunperin olin ylipelannut ja olisin ansainnut kökkö-tuloksen. Mustalla oli eräs nurkka, jossa hoshista oli laajennettu molemmat keimat. Päätin että sinne tietenkin tehdään 3-3-invaasio. Invaasio eli lopulta ihan ilman kota, mutta se ehkä heikensi erästä vieressä olevaa kelluvaa ryhmääni. Janne teki vuorostaan 3-3-invaasion, joka oli oikeastaan minulle tosi jees. Sain tehtyä aika ison laitamoyon. Tässä vaiheessa näytti, ettei mustalla ole missään mitään pointseja. Kuitenkin musta sai tehtyä sen yhden onnistuneen hyökkäyksen joka vihdoin rankaisi minua toistuvasta ylipelistä. Keskustaryhmältäni poistettiin silmät. Kytkin osan ryhmästä turvaan, mutta häntä leikkaantui, mikä oli tajuttoman isoa. Hännässä ei sinänsä ollut montaa kiveä, mutta sen syöminen silti teki mustan laita-keskusta-alueesta ihan älyttömän kokoisen. Yhtäkkiä oli pakko jonnekin vääntää 20 pistettä lisää. Aloitin kovan yose-vääntämisen. Musta pelasi vähän löysää yosea. Sain laitamoyostani Kaiken. Kaikki ei ihan riittänyt. No, näin voi käydä jos pelityyli muistuttaa, niin kuin minulla, enemmän Afrikan Tähteä kuin gota.
No mut, ensi vuonna aion päästä ainakin kakkoskierrokselle. :3
sunnuntai 3. maaliskuuta 2013
Mikä vois mennä pieleen? osa 2
Sunnuntaista tuli juuri niin kova päivä kuin olin olettanutkin. Sain onneksi nukuttua yöllä kohtuullisen hyvin. Tunsin olevani melkein parhaassa mahdollisessa vireystilassa aloittaessani pelin Koivukylän Hevosta (2 dan) vastaan. Hevosen menestys eilisissä peleissä oli ollut sen laatuista, että hän oli samoissa mms:issä allekirjoittaneen kanssa. Tämä johtui luullakseni ennen kaikkea Arton zwei Bier -juomapolitiikasta. Zwei Bier -käytäntö soveltui kuitenkin huonommin suomalaiseen baariin kuin saksalaiseen, sillä saksassa normituopit ovat 0,2 litran vetoisia.
No, siis peli pelattiin tasa-alkuna 6,5 komilla ja minulla mustat. Otin matalan kiinalaisen ja Arto kaksi sansania. Ihan fusekin alussa pääsin trikittämään Koivukylän Urhoa varsin tyydyttävästi (tai oikeastaan hän trikitti itse itseään) kun pelasin pihdin valkean nurkkalähestymiseen ja valkea pelasi tsuken komoku-stemuuni. Tästä seuranneen ristileikkaussekvenssin tuloksena Arto eli pienenä nurkassa ja sain maksimaaliset ulkovahvuudet. Pelin teemana oli näistä vahvuuksista syntynyt jumalaisen kokoinen moyo. En taida olla päässyt tekemään näin isoa moyoa
sitten kongressin sanrensei-kokeilujen. Veivin mukaan näytin keskisormea omalle strategialleni pelatessani erään dorkan invaasion. Tämän sijaan olisi kuulunut pelata siirto, joka redusoi valkean laitaa samalla rakentaen edellämainittua jättimoyoa. Sain moyon tehtyä, mutta valkea luikerteli sinne viheliäisesti. Lisäksi kuolin. En oikein tiedä, miten onnistuin kuolemaan. Tenukoin kyseisestä ryhmästä kerran vastatakseni "senteen" joka uhkasi leikata irti yhden kiven invaasioryhmästä. En voi ymmärtää. En ollut tässä vaiheessa peliä ihan kartalla. Olin luultavasti sekaisin, koska moyo-suunnitelmani oli mennyt päin persettä. Joka tapauksessa hävisin pelin luovutuksella. Arto oli pelin aikana selvinpäin, mutta huomattavassa krapulassa. Seuraavan kierroksen hän oli vapaalla parannellakseen itseään krapulasta.
Viidennellä kierroksella sain vastaani Mikael Nenosen (2 dan). Pelissä oli yksi tasoitus. Olin kehitellyt Mikaelia vastaan pelattujen pelien perusteella strategian, jolla hänet pitäisi voida voittaa. Strategia oli tehdä vain vahvoja ryhmiä, joilla on kaksi silmää. En noudattanut strategiaani. Normaalihkon fusekin jälkeen jouduin yhtäkkiä tappovimman valtaan. Yritin väkisin tappaa erästä Mikaelin ryhmää, mutta oma muotoni ei kestänyt ulkopuolella. Tuloksena jouduin päästämään ryhmän ulos, ulkopuoli oli tohjona ja nurkassa oli kolmen askeleen ko. Voitin kon samalla ottaen lisää damagea muualla laudalla. Tässä vaiheessa olin jo läpimädässä asemassa. Valkealla oli aivan liikaa aluetta. Yritin tappaa toista invaasioryhmää, joka vain eli. Pian tämän jälkeen kuolin matoryhmällä ja luovutin.
Ennen viimeistä kierrosta kävimme syömässä Forumin alakerrassa. Tilasimme noin kuuden hengen porukalla safkoja Habibista ja jostain pihvimestasta. Puolet ruoista ei tullut koskaan, ja pyysimme puolen tunnin odottelun jälkeen rahamme takaisin. Sain kuitenkin ruokittua itseni varsin tyydyttävästi Juipin aterian tähteillä (ranskalaisia ja maustevoita). Ei jäänyt yhtään nälkä.
Viimeisellä kierroksella minut käsinparitettiin Taru Koivulahtea (10 kyu, turnauksen jälkeen 8 kyu) vastaan. Tarua ei haluttu parittaa alaspäin, sillä hänellä oli viisi voittoa viidestä kierroksesta. Peliin tuli kuusi tasoituskiveä. Viimeisillä kierroksilla nähtiin muutenkin aika hienoja tasoituksia. Prodi antoi Wirtulle neljä handia ja Siukola Erkkilälle kolme. Koivukylän Hevonen pääsi pelaamaan 9 kiven peliä 10 kyuta vastaan. Peli Tarua vastaan oli alussa melko vaikea. Sain kaipaamani "moyon" ylälaidalle, mutta alalaita ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan aluksi. Musta pelasi ärsyttävän solideja kahden pisteen laajennuksia kolmosrivillä. Jouduin invaasioimaan tsukella, ja tästä minulle jäi raskas ryhmä. Onneksi tätä ryhmää ei missään vaiheessa savustettu niin ikävästi kuin olisi ollut mahdollista. Pääsin tuhoamaan tosi hyvin mustan vasenta laitaa ja samalla luotua sinne omaa aluetta. Musta ei myöskään onnistunut redusoimaan ylälaitaani. Voitin pelin lopulta useammalla kymmenellä pisteellä. Onnistuin siis katkaisemaan Tarun voittoputken.
Turnauksesta jäi käteen kolme voittoa ja kolme hyvää hävittyä peliä dan-pelaajia vastaan. En hävinnyt kyy-pelaajille. Olen ihan tyytyväinen tulokseen sinänsä, mutta ennen kaikkea siihen, että opin paljon peleistä Ollia, Meijiniä ja Tasselia vastaan.
Niin, ja tietenkin iso kiitos Auralle turnauksen järjestämisestä <3
No, siis peli pelattiin tasa-alkuna 6,5 komilla ja minulla mustat. Otin matalan kiinalaisen ja Arto kaksi sansania. Ihan fusekin alussa pääsin trikittämään Koivukylän Urhoa varsin tyydyttävästi (tai oikeastaan hän trikitti itse itseään) kun pelasin pihdin valkean nurkkalähestymiseen ja valkea pelasi tsuken komoku-stemuuni. Tästä seuranneen ristileikkaussekvenssin tuloksena Arto eli pienenä nurkassa ja sain maksimaaliset ulkovahvuudet. Pelin teemana oli näistä vahvuuksista syntynyt jumalaisen kokoinen moyo. En taida olla päässyt tekemään näin isoa moyoa
sitten kongressin sanrensei-kokeilujen. Veivin mukaan näytin keskisormea omalle strategialleni pelatessani erään dorkan invaasion. Tämän sijaan olisi kuulunut pelata siirto, joka redusoi valkean laitaa samalla rakentaen edellämainittua jättimoyoa. Sain moyon tehtyä, mutta valkea luikerteli sinne viheliäisesti. Lisäksi kuolin. En oikein tiedä, miten onnistuin kuolemaan. Tenukoin kyseisestä ryhmästä kerran vastatakseni "senteen" joka uhkasi leikata irti yhden kiven invaasioryhmästä. En voi ymmärtää. En ollut tässä vaiheessa peliä ihan kartalla. Olin luultavasti sekaisin, koska moyo-suunnitelmani oli mennyt päin persettä. Joka tapauksessa hävisin pelin luovutuksella. Arto oli pelin aikana selvinpäin, mutta huomattavassa krapulassa. Seuraavan kierroksen hän oli vapaalla parannellakseen itseään krapulasta.
Viidennellä kierroksella sain vastaani Mikael Nenosen (2 dan). Pelissä oli yksi tasoitus. Olin kehitellyt Mikaelia vastaan pelattujen pelien perusteella strategian, jolla hänet pitäisi voida voittaa. Strategia oli tehdä vain vahvoja ryhmiä, joilla on kaksi silmää. En noudattanut strategiaani. Normaalihkon fusekin jälkeen jouduin yhtäkkiä tappovimman valtaan. Yritin väkisin tappaa erästä Mikaelin ryhmää, mutta oma muotoni ei kestänyt ulkopuolella. Tuloksena jouduin päästämään ryhmän ulos, ulkopuoli oli tohjona ja nurkassa oli kolmen askeleen ko. Voitin kon samalla ottaen lisää damagea muualla laudalla. Tässä vaiheessa olin jo läpimädässä asemassa. Valkealla oli aivan liikaa aluetta. Yritin tappaa toista invaasioryhmää, joka vain eli. Pian tämän jälkeen kuolin matoryhmällä ja luovutin.
Ennen viimeistä kierrosta kävimme syömässä Forumin alakerrassa. Tilasimme noin kuuden hengen porukalla safkoja Habibista ja jostain pihvimestasta. Puolet ruoista ei tullut koskaan, ja pyysimme puolen tunnin odottelun jälkeen rahamme takaisin. Sain kuitenkin ruokittua itseni varsin tyydyttävästi Juipin aterian tähteillä (ranskalaisia ja maustevoita). Ei jäänyt yhtään nälkä.
Viimeisellä kierroksella minut käsinparitettiin Taru Koivulahtea (10 kyu, turnauksen jälkeen 8 kyu) vastaan. Tarua ei haluttu parittaa alaspäin, sillä hänellä oli viisi voittoa viidestä kierroksesta. Peliin tuli kuusi tasoituskiveä. Viimeisillä kierroksilla nähtiin muutenkin aika hienoja tasoituksia. Prodi antoi Wirtulle neljä handia ja Siukola Erkkilälle kolme. Koivukylän Hevonen pääsi pelaamaan 9 kiven peliä 10 kyuta vastaan. Peli Tarua vastaan oli alussa melko vaikea. Sain kaipaamani "moyon" ylälaidalle, mutta alalaita ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan aluksi. Musta pelasi ärsyttävän solideja kahden pisteen laajennuksia kolmosrivillä. Jouduin invaasioimaan tsukella, ja tästä minulle jäi raskas ryhmä. Onneksi tätä ryhmää ei missään vaiheessa savustettu niin ikävästi kuin olisi ollut mahdollista. Pääsin tuhoamaan tosi hyvin mustan vasenta laitaa ja samalla luotua sinne omaa aluetta. Musta ei myöskään onnistunut redusoimaan ylälaitaani. Voitin pelin lopulta useammalla kymmenellä pisteellä. Onnistuin siis katkaisemaan Tarun voittoputken.
Turnauksesta jäi käteen kolme voittoa ja kolme hyvää hävittyä peliä dan-pelaajia vastaan. En hävinnyt kyy-pelaajille. Olen ihan tyytyväinen tulokseen sinänsä, mutta ennen kaikkea siihen, että opin paljon peleistä Ollia, Meijiniä ja Tasselia vastaan.
Niin, ja tietenkin iso kiitos Auralle turnauksen järjestämisestä <3
lauantai 2. maaliskuuta 2013
Mikä vois mennä pieleen? osa 1
Muuten paras turnauksen nimi ikinä.
Saavuin lauantaiaamuna Bar Chapliniin vähän epäröivässä mielentilassa. Viime päivinä pelit ainakin netissä olivat menneet päin pyllyä. Paitsi Tygemissä, mutta Tygemissä tapahtuvat asiat eivät millään tavoin korreloi tavallisen gon kanssa.
Turnaukseen oli saapunut ihan kiitettävästi porukkaa. Hieman hämmentävää oli erittäin iso rako minun ja muiden kyu-pelaajien välillä. 2-8 kyut näyttivät alussa puuttuvan turnauksesta kokonaan. Tuplakyuita oli mukana ilahduttavan paljon, myös muutamia uusia pelaajia.
Turnaus pelattiin täysillä tasoituksilla. Ajat olivat 25 minuuttia + 12s Fischer.
Ensimmäisen pelini pelasin Olli Pulkkista, 1 dan, vastaan yllättävänkin terävässä kunnossa. Pelasin mustilla eikä Olli saanut komia. Pelasin matalan kiinalaisen kahta sansania vastaan. Tein fusekissa aika tyhmän mokan, kun menin kurkkimaan norsun reikään. Tuloksena kolme kiveäni kuoli valkean supervahvan muodon sisälle. Sain kompensaationa jotain keskustavahvuuden tapaista. Yritin käyttää tätä vahvuutta valkean keskustaryhmän tappamiseen. Tajusin liian myöhään, että ryhmä ei kuole. Sen sijaan omat leikkaavat kiveni olivat pian ns. lirissä ja muutaman siirron jälkeen liri oli niin ilmeinen (yksisilmäinen ryhmä jonka ympärillä kaikki vain elää), että aloin hakea luovutussekvenssiä. Sanoin "luovutussekvenssi on vaarallinen sekvenssi" pelatessani erään leikkauksen. Pystyin leikkaamaan valkean nurkan erilleen laidasta sentessä, mutta näilläkin leikkaavilla kivillä oli liian vähän vapauksia jotta mikään olisi toiminut. Olli ei kuitenkaan alkanut viedä näiden kivien vapauksia, vaan keskustaryhmäni. Tämä oli melkoinen moka, sillä pystyin uhraamaan puolikkaan tästä ryhmästä ja samalla tappamaan nurkan. Ei se ihana tulos minulle ollut, mutta peli kuitenkin jatkui sen sijaan että olisin luovuttanut. Luovutussekvenssi on vaarallinen sekvenssi.
Tämän jälkeen sain tehtyä mukavan mini-moyon oikealle laidalle. Valkea olisi ehkä voinut redusoida tätä moyoa vähän ankarammin, koska sain sieltä melkein maksimituloksen. Peli jatkui äärimmäisen tiukkana pisteidenlaskuun jossa totesin hävinneeni 2 pisteellä. Huikea matsi!
Pelini loputtua kiertelin katselemassa muiden pelejä. Juttelin Meijinin kanssa, joka oli jo tässä vaiheessa päivää aikamoisessa nousussa. Meijin oli sitä mieltä, että minun pitää pelata Joukkue-SM:issä Yligolle. Näillä näkymin olen pelaamassa NGA:lle kokoonpanolla Sheriffi-minä-Eilinen. Huomautin, että Meijin ei itsekään pelaa Yligolle, vaikka on kerhon puheenjohtaja. Meijin kysyi minulta ja Hiridurilta, missä joukkueessa hän pelaa. Hän taisi tosiaankin olla aikamoisessa nousussa.
Toinen kierros alkoi melkein heti perään. Sain vastaani turnauksen järjestäjän Aura Tammisen ja 7 tasoituskiveä. Yritin pelata kärsivällisesti. Lähestyin ensin kaikkia nurkkia. Ylälaidalla tuli splitting attackia mutta alalaitaan sain väkerrettyä jonkinlaisen virityksen joka koostui laitahoshista ja kahdesta keima-slidestä nurkkiin. Musta päätti redusoida tätä nelosriviltä, ja molemmat lähtivät puskemaan keskustaa kohti. Ajattelin että takaapäinkin puskeminen on ihan ok, sillä saamani muuri voi antaa pääsyn mustan oikeaan laitaan sitten myöhemmin. Musta jätti omaan muuriinsa heikkouden, josta leikkasin ja sain saaliiksi kuutisen kiveä, mikä helpotti asemaani jo aika tavalla. Tämän jälkeen musta invaasioi laitani toisen puolen. Käsittelin tämän invaasion varmaan vähän löysästi. Minulla oli kiire hajottaa mustan vasen laita ja tehdä kaksi heikkoa ryhmää. Tässä vaiheessa musta pelasi juuri niitä siirtoja joita pelkäsin. Vähän aikaa näytti siltä, että delaan jommalla kummalla heikolla ryhmälläni. Sain ne kuitenkin kytkettyä yhteen. Sain myös aika ison stemukasan kiinni tällä ryhmällä, jonka jälkeen oli fiilis, etten voi enää hävitä. Aura pelasi tästä lähtien kuitenkin hyvää oo-yosea. Mustalle muodostui kaksi isoa nurkkaa ja yllätysalue ylälaidalle. Laskin pisteet varmaan 5 kertaa. Sain tulokseksi että johdan 5-10 pistettä, mutta en meinannut uskoa, kun mustan alueet näyttivät isommilta. Pisteidenlaskussa ilmeni kuitenkin, että olin voittanut noin 12 pistettä. Jos "vonkaleet" eivät olisi jääneet haaviin, aika hiljaista olisi ollut.
Kävin tässä välissä Ootakamokun kanssa syömässä mäkkärissä. Söin kasviswrapin, joka oli melkein liiankin tulinen, ja tosi hyvää salmiakkijätskiä. Kasvissyöntiin siirtymiseni on sujunut tosi kivuttomasti. Ei tee lihaa ollenkaan mieli.
Kolmannelle kierrokselle oli osallistumassa pariton määrä pelaajia, joten Joel Pylvänäinen (4 kyu) suostuteltiin pelaamaan yksi kierros. Hänet paritettiinkin minua vastaan. Pelkäsin tätä peliä eniten lauantain peleistä, sillä jouduin antamaan kolme tasoituskiveä. Viimeksi Kallio-gossa olimme pelanneet ilman komia ja olin joutunut tekemään tosissani töitä voittaakseni. Peli meni kuitenkin yllättävän hyvin. Aloitin mokuhazushilla. Ajattelin pelata taishaa vastustajan kolmesta hoshista huolimatta ja trikittää. Musta lähestyi kuitenkin 4-4-pisteestä, joka tuotti minulle mieluisan tuloksen. Tämän jälkeen minulla oli kiire ripotella valkeita kiviä joka paikkaan. Ratkaisun hetket käytiin keskustataistelussa, jossa minulla oli kaksi heikkoa ryhmää. Musta olisi voinut tehdä massiivista damagea tulemalla näiden ryhmien välistä. Tämä tavallaan tapahtuikin, mutta sain hienon idean pelata wedget peräkkäisiin ikkentobeihin siihen välistä tulevaan ryhmään. Seurasi 2-3 kota. Voitin kaikki kot ja vastustaja luovutti.
En jäänyt Chapliniin peli-iltaan, joten en tiedä mitä siellä turnauspäivän päätyttyä tapahtui. Porukkaa näytti jääneen sinne aika vähän. Huomenna on tosi kyseessä... ja todennäköisesti dan-pelaajia vastassa.
Saavuin lauantaiaamuna Bar Chapliniin vähän epäröivässä mielentilassa. Viime päivinä pelit ainakin netissä olivat menneet päin pyllyä. Paitsi Tygemissä, mutta Tygemissä tapahtuvat asiat eivät millään tavoin korreloi tavallisen gon kanssa.
Turnaukseen oli saapunut ihan kiitettävästi porukkaa. Hieman hämmentävää oli erittäin iso rako minun ja muiden kyu-pelaajien välillä. 2-8 kyut näyttivät alussa puuttuvan turnauksesta kokonaan. Tuplakyuita oli mukana ilahduttavan paljon, myös muutamia uusia pelaajia.
Turnaus pelattiin täysillä tasoituksilla. Ajat olivat 25 minuuttia + 12s Fischer.
Ensimmäisen pelini pelasin Olli Pulkkista, 1 dan, vastaan yllättävänkin terävässä kunnossa. Pelasin mustilla eikä Olli saanut komia. Pelasin matalan kiinalaisen kahta sansania vastaan. Tein fusekissa aika tyhmän mokan, kun menin kurkkimaan norsun reikään. Tuloksena kolme kiveäni kuoli valkean supervahvan muodon sisälle. Sain kompensaationa jotain keskustavahvuuden tapaista. Yritin käyttää tätä vahvuutta valkean keskustaryhmän tappamiseen. Tajusin liian myöhään, että ryhmä ei kuole. Sen sijaan omat leikkaavat kiveni olivat pian ns. lirissä ja muutaman siirron jälkeen liri oli niin ilmeinen (yksisilmäinen ryhmä jonka ympärillä kaikki vain elää), että aloin hakea luovutussekvenssiä. Sanoin "luovutussekvenssi on vaarallinen sekvenssi" pelatessani erään leikkauksen. Pystyin leikkaamaan valkean nurkan erilleen laidasta sentessä, mutta näilläkin leikkaavilla kivillä oli liian vähän vapauksia jotta mikään olisi toiminut. Olli ei kuitenkaan alkanut viedä näiden kivien vapauksia, vaan keskustaryhmäni. Tämä oli melkoinen moka, sillä pystyin uhraamaan puolikkaan tästä ryhmästä ja samalla tappamaan nurkan. Ei se ihana tulos minulle ollut, mutta peli kuitenkin jatkui sen sijaan että olisin luovuttanut. Luovutussekvenssi on vaarallinen sekvenssi.
Tämän jälkeen sain tehtyä mukavan mini-moyon oikealle laidalle. Valkea olisi ehkä voinut redusoida tätä moyoa vähän ankarammin, koska sain sieltä melkein maksimituloksen. Peli jatkui äärimmäisen tiukkana pisteidenlaskuun jossa totesin hävinneeni 2 pisteellä. Huikea matsi!
Pelini loputtua kiertelin katselemassa muiden pelejä. Juttelin Meijinin kanssa, joka oli jo tässä vaiheessa päivää aikamoisessa nousussa. Meijin oli sitä mieltä, että minun pitää pelata Joukkue-SM:issä Yligolle. Näillä näkymin olen pelaamassa NGA:lle kokoonpanolla Sheriffi-minä-Eilinen. Huomautin, että Meijin ei itsekään pelaa Yligolle, vaikka on kerhon puheenjohtaja. Meijin kysyi minulta ja Hiridurilta, missä joukkueessa hän pelaa. Hän taisi tosiaankin olla aikamoisessa nousussa.
Toinen kierros alkoi melkein heti perään. Sain vastaani turnauksen järjestäjän Aura Tammisen ja 7 tasoituskiveä. Yritin pelata kärsivällisesti. Lähestyin ensin kaikkia nurkkia. Ylälaidalla tuli splitting attackia mutta alalaitaan sain väkerrettyä jonkinlaisen virityksen joka koostui laitahoshista ja kahdesta keima-slidestä nurkkiin. Musta päätti redusoida tätä nelosriviltä, ja molemmat lähtivät puskemaan keskustaa kohti. Ajattelin että takaapäinkin puskeminen on ihan ok, sillä saamani muuri voi antaa pääsyn mustan oikeaan laitaan sitten myöhemmin. Musta jätti omaan muuriinsa heikkouden, josta leikkasin ja sain saaliiksi kuutisen kiveä, mikä helpotti asemaani jo aika tavalla. Tämän jälkeen musta invaasioi laitani toisen puolen. Käsittelin tämän invaasion varmaan vähän löysästi. Minulla oli kiire hajottaa mustan vasen laita ja tehdä kaksi heikkoa ryhmää. Tässä vaiheessa musta pelasi juuri niitä siirtoja joita pelkäsin. Vähän aikaa näytti siltä, että delaan jommalla kummalla heikolla ryhmälläni. Sain ne kuitenkin kytkettyä yhteen. Sain myös aika ison stemukasan kiinni tällä ryhmällä, jonka jälkeen oli fiilis, etten voi enää hävitä. Aura pelasi tästä lähtien kuitenkin hyvää oo-yosea. Mustalle muodostui kaksi isoa nurkkaa ja yllätysalue ylälaidalle. Laskin pisteet varmaan 5 kertaa. Sain tulokseksi että johdan 5-10 pistettä, mutta en meinannut uskoa, kun mustan alueet näyttivät isommilta. Pisteidenlaskussa ilmeni kuitenkin, että olin voittanut noin 12 pistettä. Jos "vonkaleet" eivät olisi jääneet haaviin, aika hiljaista olisi ollut.
Kävin tässä välissä Ootakamokun kanssa syömässä mäkkärissä. Söin kasviswrapin, joka oli melkein liiankin tulinen, ja tosi hyvää salmiakkijätskiä. Kasvissyöntiin siirtymiseni on sujunut tosi kivuttomasti. Ei tee lihaa ollenkaan mieli.
Kolmannelle kierrokselle oli osallistumassa pariton määrä pelaajia, joten Joel Pylvänäinen (4 kyu) suostuteltiin pelaamaan yksi kierros. Hänet paritettiinkin minua vastaan. Pelkäsin tätä peliä eniten lauantain peleistä, sillä jouduin antamaan kolme tasoituskiveä. Viimeksi Kallio-gossa olimme pelanneet ilman komia ja olin joutunut tekemään tosissani töitä voittaakseni. Peli meni kuitenkin yllättävän hyvin. Aloitin mokuhazushilla. Ajattelin pelata taishaa vastustajan kolmesta hoshista huolimatta ja trikittää. Musta lähestyi kuitenkin 4-4-pisteestä, joka tuotti minulle mieluisan tuloksen. Tämän jälkeen minulla oli kiire ripotella valkeita kiviä joka paikkaan. Ratkaisun hetket käytiin keskustataistelussa, jossa minulla oli kaksi heikkoa ryhmää. Musta olisi voinut tehdä massiivista damagea tulemalla näiden ryhmien välistä. Tämä tavallaan tapahtuikin, mutta sain hienon idean pelata wedget peräkkäisiin ikkentobeihin siihen välistä tulevaan ryhmään. Seurasi 2-3 kota. Voitin kaikki kot ja vastustaja luovutti.
En jäänyt Chapliniin peli-iltaan, joten en tiedä mitä siellä turnauspäivän päätyttyä tapahtui. Porukkaa näytti jääneen sinne aika vähän. Huomenna on tosi kyseessä... ja todennäköisesti dan-pelaajia vastassa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)