sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Joukkueiden Suomen mestaruus Oulussa 13-14.4.2013

Ei ihan paras mahdollinen pelivire

Minulla oli lentokentällä ja koneessa vapaata aikaa eikä todellakaan energiaa koskea mukanani tuomiin go- ja matikankirjoihin. Siksi osa tästä tekstistä on kirjoitettu alunperin paperille ja lienee tavallista laadukkaampaa. Tai sitten ei.

Äiti herätti minut lauantaiaamuna puoli kuudelta. Hän oli ystävällisesti lupautunut viemään minut autolla lentokentälle. Olin aika väsynyt. Aiemmin minulla on ollut vaikeita uniongelmia ennen turnauksia, ja pelkäsin että pelikuntoni ei ole paras mahdollinen. Huonoilla unilla turnaamisesta on jäänyt fyysiseen loukkaantumiseen verrattavia traumoja. Pelkään väsymystä, joka tuntuu lähes fyysisenä kipuna. Viisi tuntia on kuitenkin jo kokonainen yö, ja onnistuin jotenkin säilyttämään mielenrauhani turvatarkastuksen, lennon ja taksimatkan ajan. Lento oli muuten yllättävän lyhyt. Ei se kivaa ollut, mutta siinä vaiheessa kun aloin tunnustella nousevaa vitutustani, tulikin kuulutus tyyliin "lähestymme Oulua, wc:t lukkiutuvat". Samassa koneessa matkustivat Matti Siivola, Vesa Laatikainen ja Joonas Pihlajamaa. Perillä jaoimme tilataksin, jonka hinnasta osuudekseni lohkesi 10 euroa. Olimme ensimmäiset turnauspaikalla, Oulun Lyseon lukiolla. Vitutus pääsi murtautumaan esiin, sillä minulla oli puolitoista tuntia aikaa tutkailla omaa väsymystäni ja stressiäni. Olisinpa tänä aikana kiivennyt yläkertaan ja löytänyt sohvat. Makasin elottomana keittiössä untuvatakkini päällä. Takista olivat kyllä vuotaneet kaikki untuvat ulos aikoja sitten. Ajattelin kaikesta huolimatta, että energiajuoman saatuani olen ihan ihmiskunnossa enkä eläinkunnossa.

Porukkaa alkoi valua turnauspaikalle. Ensimmäisenä saapui Haukiputaan Überkommando, marsalkka Eilinen. Kellon lähestyessä yhtätoista aloin huolestua, sillä joukkueeni (jolle joku oli keksinyt ilmaisuvoimaisen nimen Sienimetsän Sankarit) ykköspöytä ei ollut vielä tullut paikalle. Meijinkin, jonka piti käsittääkseni maksaa sarjajoukkueiden turnausmaksut, oli puhelinkontaktin tavoittamattomissa. Tenba ja Matti nigiröivät parituksemme hassulla modulo-systeemillä. Oli käynyt niin jännästi, että avoimessakin sarjassa oli tasan kuusi joukkuetta. Kaikki pelaisivat siis kaikkia vastaan. Joukkuet olivat YliGon Sienimetsän Sankarit, Hayashi, Tengen, OGP Grasshoppers, OGP Killers ja eGo. Olin Sienimetsän kakkospöytä. Ykköspöytää pelasi Anttoni Maula (1 dan) ja kolmospöytää Aura Tamminen (9 kyu). Anttoni saapui lopulta paikalle silmät punertavina ja eiliseltä juhlinnalta tuoksahtaen. Vain Meijin oli huonommassa kunnossa.

Ensimmäinen kierros

Oli ihan jees tietää kaikkien kierrosten vastustajat etukäteen. Ensimmäisenä tulisin pelaamaan oululaista Kalle Leppälää, 1 dan, vastaan. Lopulta piinaava odotus päättyi ja pääsin heittäytymään turnauspeliin. Peli valkeilla Leppälää vastaan oli vaikea ja aika rauhallinen. Olen huono tällaisissa rauhallisissa peleissä. Avaukseeni sisältyi hoshi ja komoku, mutten muista miten päin komoku oli suhteessa hoshiin. Samalla laidalla olivat, olisi ollut kivempaa minulle jos olisi pelattu ristikulmiin. Voitan sellaiset pelit aika usein.

Peli pysytteli josekeissa aika kauan. Kaikki ryhmäni olivat vahvoja ja mikään ei mennyt totaalisesti päin persettä ensimmäisen sadan siirron aikana. Ehkä avaukseen sisältyi jotain syvempää magiaa, jonka takia se oli minulle huono. Ai niin, pelin läpikäynnissä Tenba huomautti osan siirroistani olevan aluepainotteisia ja osan vaikutusvaltapainotteisia, mikä aiheutti pelin tehottomuutta. Kuitenkin hän taisi sanoa myös, ettei se(kään) peli fusekissa ratkennut. Valitsin siis josekit väärin. Ensimmäinen tappelu alkoi jostain kakkosrivin paskaleikkauksesta, jota en sen tarkemmin viitsisi muistella. Se oli kuitenkin leikkaus ja mustan piti elää. Olin tyytyväinen verkottaessani keskustassa erään leikkaavan kiven. Musta halusi syödä laidasta kaksi stemuani, mutta en suostunut luopumaan niistä. (Ne olisi kuulunut uhrata.) Seurauksena nurkassani oli tsumego. Onneksi se oli joku 10 kyu-tsumego. Alipelasin silti ja elin kahdella pisteellä. Tappelusta jäi aika lailla luu käteen. Keskustavahvuutta tuli jonkin verran. Ei kai mustakaan siitä juuri mitään kostunut, joten peli oli yhä about tasan.

Keskustaan saamani kivet olivat synergiassa laitaryhmäni kanssa, uhaten muodostaa parinkymmenen pisteen alueen. Tässä kohtaa musta pelasi tosi oudon goten. Tenukoin iloisesti. Selvisi, että musta oli ajatellut edellisen siirtonsa mahdollistavan keskustaryhmäni leikkaamisen. Söin kuitenkin tylysti leikkaavan stemun. Kalle kertoi myöhemmin hermostuneensa epäonnistuneeseen sekvenssiin ja pelanneensa sen takia tosi syvän reduktiosiirron, joka taisi olla melkoinen ylipeli. Olisin voinut saartaa tämän kiven ja vain syödä sen. Sen sijaan pelasin jotain niin paskaa, että päähän sattuu kun ajattelee sitä. Annoin kiven paeta ja tuhota oman positioni. Loppupelissä aloin räjähdellä, mutta olin jo siinä vaiheessa perässä, joten ei kai se haittaa.

Pelasin ensimmäistä kertaa elämässäni turnauspeliä analogisella kellolla. Se oli perseestä. Byo-yomia varten meille tuotiin Excalibur, mutta olin siinä vaiheessa jo luovutuskunnossa. Ihan kaikki meni. Tästä on loistava valokuva. Yritän saada sen tähän blogiin.

Läpikäynti Tenban ja Jeffin kanssa. Yritän muistaa tärkeimpiä pointteja... Ei pidä pelata sekaisin aluetta ja vaikutusvaltaa alkupelissä. Ei saa takertua merkityksettömiin kiviin. Pikku sintit heitetään menemään kun narrataan isoa kalaa. Ja niin edelleen.

Anttoni hävisi tiukahkon pelin Bolkolle ja marsalkka ratsasti voittoon pelissä Auraa vastaan. Siis joukkueemme hävisi 0-3.

Ruokatauko 

Söin oululaisten kanssa thaimaalaisessa ravintolassa. Kevätkääryleitä ja paistettua riisinuudelia pähkinärouheen ja limen kera. Ruoka oli hyvää. Hankin uuden tölkin energiajuomaa toista kierrosta varten. Ymmärsin, että Jeff ja Tenba ovat paitsi hyviä go-opettajia, myös hyviä valmentajia turnaamisen psyykkisellä puolella. Kerroin Jeffille että pelkään vetäväni turnauksessa nollatuloksen. Hän sanoi, että seuraava peli Antti Soukkaa vastaan tulisi olemaan turnauksen vaikein.

Toinen kierros

Aloitin pelin aika varovaisissa mielialoissa. Toivoani heikensi, että olin vielä mustakin. Ehkä ajattelen nurinkurisesti, mutta mielestäni komi on liian iso ja siksi valkea on "onnenväri". Syödessä Jeff oli sanonut, että minun pitäisi rakentaa enemmän moyoja. "Ehkä ei turnauspeleissä, mutta NGA-peleissä, harjoittelun vuoksi", Tenba ehdotti. Luulin että olin tekemässä moyoa pelissä Soukkaa vastaan. Myöhemmin Jeff sanoi kirjauksen nähtyään, ettei se mikään moyo ollut. Olin taas valinnut aluepainotteiset josekit. Luultavasti siksi, etten osaa kuin muutaman josekin. 

Peli alkoi kuitenkin ristikulmahenkisesti, mikä sopi minulle. Valkea muistaakseni lähestyi hoshiani ennen tyhjän nurkan ottamista. Joka tapauksessa pääsin pelaamaan hoshiin nähden ristikkäiseen nurkkaan. En tajunnut mitä sinne pitäisi pelata. Kelasin, että kaikki muut laitot antavat valkealle mukavia lähestymisiä jotka tukevat laidoilla jo olevia stemuja, joten pelasin sansanin. Se ei ollut huono laitto, mutta se ei ollut myöskään moyolaitto. Soukka otti muuria vasemmalle laidalle ja minä kolmannen rivin aluetta. Pidin tulosta hyvänä, sillä nurkkani reuna puski valkean muurin edellä. Luulen että se oli tasatulos tai valkealle hyvä. Valkea viritteli muurinsa turvin moyontapaista vasemmalle laidalle. Päätin tehdä kilpailevan muodostelman oikealle. Se oli vähän kyseenalainen moyo. Se oli tehty pelaamalla kolmannen rivin kivistä pari keimaa ylöspäin ja yksi hämärä kahden pisteen hyppy keskustassa. Valkea tuli jossain vaiheessa nurkkaan ja sain sellaisen ajikkaan muurin. Tässä koko virityksessä oli paljon mustia kiviä, mutta myös paljon ajia ja muoto-ongelmia. Valkea lähti ensin redusoimaan, mutta pelasi sitten diipin invaasion. Se oli varmaan ihan mahdollinen, koska valkea oli muualla laudalla vahva. Pelasin muistaakseni jonkun iron pillarin vastauksena tähän. Alkoi raju tappelu. Leikkasin valkean pakoonjuoksevan keiman ja yritin pärjätä leikkaavilla kivillä. Tappelu oli aika haastava, iso ristileikkaus keskustassa, ja molemmilla oli vahvuutta odottamassa vastapäätä lautaa. Leikkaavat kiveni saivat liikaa vapauksia, ja valkean oli pakko elää lokaalisti feikki-moyossani. En oikein tiedä mitä tapahtui, mutta tämä tappelu tuli 6-0 himaan. Oli tosi pelottavaa poistaa yksisilmäiseltä ryhmältä silmäaihioita, joita tuntui pullahtelevan joka paikkaan. Muotoni kesti tapon juuri ja juuri. Pelasin turvallista loppupeliä ja voitin 23,5 pisteellä. 

Harmillisesti sekä Aura että Anttoni hävisivät pelinsä, joten joukkueemme otti taas takkiin. Aura pelasi 2 dania vastaan ja Anttonillakin oli Werfeus vastassa. No regrets. 

Kolmas kierros

Peli Jerry Savoa vastaan, joka pelasi vähän hämmentävästi eGolle. En tykkää kolmansista kierroksista. Ensin olin ollut kireän stressaantunut, pelannut täysillä ja hävinnyt, sitten voittanut ja vajonnut huojentuneen väsymyksen tilaan. En halunnut pelata. Jeff sanoi että näytän zombilta. Hän melkein pakotti minut ostamaan taas yhden energiajuoman. En pystynyt juomaan sitä loppuun.

Jerry pelasi yksinkertaisesti parempaa peliä kuin minä. Alussa sain (omasta mielestäni) ihan jees tuloksen  vangittuani nurkassa yhden mustan kiven. Aika surkeaa. En muista hirveän hyvin pelin tapahtumia. Jerry pelasi alkupelissä muistaakseni vastauksena pihtiin kosumin, jota olen nähnyt myös hänen KGS-peleissään. Vastasin kahden pisteen hypyllä. 3 pisteen hyppy olisi ollut parempi, tai oogeima, muttei tämäkään jättimoka ollut. Sain toisellekin puolelle 2 pisteen hypyn. Ongelmaksi pelissä tuli yleinen pisteiden puute. Keskustan tilanne oli erittäin kaoottinen. Siellä oli sekaisin molempien pelaajien kiviä ja on-off ladderi joka vaikutti kaikkeen. En edes yrittänyt tehdä niitä pisteitä. Ei huolettanut, kun mustallakaan ei näyttänyt olevan vielä solideja pointseja. Muutama pieni nurkka. Kai se sitten vain meni käteen siellä keskustassa. Musta yritti tappaa keskustaryhmääni, mutta joutui antamaan kytkennän sillä hänenkin oli kytkettävä omia kiviään turvaan. Myös vaikutusvaltaani ylävasemmalla ja kolmen kosumin suoraa yritettiin tappaa. Eivät ne kuolleet, mutta ne tekivät yhteensä noin neljä pistettä. Luovutin pelin tappeluiden laannuttua, kun en ollut saanut mitään pisteitä mistään. 

Onneksi Anttoni sentään voitti Tasselin, joten emme ottaneet 0-3 pataan vaan ainoastaan 1-2. Tämä peli Jerryä vastaan kaduttaa peleistäni eneiten. Se olisi pitänyt hoitaa himaan. Sienimetsä olisi saanut edes sen yhden voiton ja itselleni dan-korotus olisi ollut mahdollinen (epätodennäköinen, silti). Toisaalta en oikein pystynyt yrittämään kovempaa. Se olisi mennyt väkivallaksi itseä kohtaan. Mukavuusalueelta oli poistuttu jo paljon aikaisemmin. No, oma syy kun pelasin kahteentoista asti keksissä edellisenä iltana.

Saunailta ja yö kissojen kanssa 

Sauna tuntui rentouttavalta idealta. Minulla ei myöskään ollut siihen hätään paikkaa mihin mennä, joten saunailtaan. Seurasin go-liiton kokousta sivusta kiitollisena siitä, ettei minun tarvitse olla mukana byrokratiassa. Keskittymiseni ei riittäisi istua läpi yhtäkään kokousta. Minun piti ottaa kaikkien aikojen showdown Joonas Pihlajamaan kanssa, mutta hyydyin saunan jälkeen niin, että menin selittämään Jeffille ja Mikko Nevalalle että nyt on pakko päästä nukkumaan. Mikko lähti saman tien saunalta kanssani. Olen nyt yöpynyt kaksi kertaa hänen luonaan ja molemmilla kerralla saanut erittäin hyvät unet, teetä, kiisseliä yms. mukavaa. Hänellä on myös kolme ihanaa kissaa. Tälläkin kertaa heräsin siihen että kyseiset otukset käyttivät minua ponnahduslautana. Kiitos taas kerran majoituksesta. 

Heräsin todella hyvin levänneenä. Oli mahtava fiilis lähteä turnaamaan. Edellisenä iltana Jeff oli sanonut, että toinen sunnuntain peleistä pitää voittaa. Molempia ei tarvitse, mutta toinen. Olin kohtuu itsevarma, sillä olin saanut tarvitsemani unet. 

Neljäs kierros

Neljännellä kierroksella pelasimme Tengenin tiimiä vastaan. Vastassani oli Hong Jiang, minulle tuiki tuntematon kuopiolainen. Pelkäsin tätä peliä, sillä vastustajalla oli joskus ollut Kiinassa 3 dan -luokitus, ja olin nähnyt hänen tappavan aikamoisesti kiviä Jerryltä, jolle itse olin hävinnyt. Lähdin virkeänä pelaamaan moyopeliä. Yllättäen tästä pelistä on kirjaus. Kirjasin pelin vasta kotona ulkomuistista, joten siinä voi olla virheitä. Kirjaus löytyy attachmenttina suomigo-wikistä. Anteeksi että hoidan asian näin hankalasti :D Seuraavat kommentit perustuvat omiin huomioihini ja Jeffin kommentteihin pelistä.

Valkea 20: Valkean pitäisi ajatella isommin. N16 parempi.
Valkea 22: Tengen on liian aikaista tässä vaiheessa. Jeff ehdotti G6:ta moyon rakentamiseen.
Musta 25: Mietin pitkään ja vakavasti, onko ristileikkaus tässä tarpeellinen. Tulin siihen tulokseen, että se on kohtuullinen strateginen valinta, ja leikkaamatta jättäminen munatonta.  
Musta 31: Musta leikkaa hyvässä muodossa.
Valkea 34: Tätä ataria ei saa pelaa. Valkea pakottaa mustan painostamaan K14-kiviä. G12 pitäisi pelata suoraan.
Musta 39: wtf
Musta 43: Tämä leikkaus on ehkä vähän liikaa. Jotain mustaa jää kohta kiinni.
Musta 51: Odotin H13 leikkausta tämän sijaan.
Valkea 54-Valkea 62: Nyt on hyvä momenttumi. Ainakin mun mielestä.
Musta 63: Odotin jotain M10 -tyylistä, oikean laidan ryhmää vahvistavaa tässä.
Valkea 64: Tämä nimittäin laittaa mustan jokseenkin liriin. Tai varmaan mikä tahansa näille tienoille pelattu laitto.
Musta 75-Valkea 96: Valkea alipelaa (Jeffin mukaan) ja myös puskee pois omia vapauksiaan, mitä ei ehkä voi välttääkään. Olisi pitänyt leikata C16:sta.
Valkea 118: Musta kuolee lokaalisti. Pelikirjaus loppuu pian tämän jälkeen. En ole varma loppupään siirtojen tarkasta järjestyksestä.

Nyt kirjausta klikkaillessa tuntuu, että peli oli harvinaisen tasoton. Tein aika paljon taktisesti lyhytnäköisiä valintoja. Onneksi onnistuin voittamaan luovutuksella.

Tiimimme hävisi tämänkin kierroksen 1-2 :(

Viides kierros

Vastassa OGP Grasshopper ja Seppo Suorsa 1 dan. Pelasin mustilla. Pelistä tuli hyvin vaikea. Päätin jostain syystä pelata extra kevyitä ja joustavia laittoja. Tämä toisaalta onnistui ja toisaalta epäonnistui. Yritin käyttää kota strategian välikappaleena ja tenukoin niin monta kertaa joka paikasta, että sain jättimäisen laatikkomoyon nurkkaan. Sainkin lopulta tästä moyosta kaiken. Ihan jokaisen pisteen. Mutta jouduin muualla laudalla sellaiseen kuseen, että vaikka mitään ryhmää ei nirhattu isona, Seppo sai sen verran ilmaisia pisteitä että hävisin jotain 10 pongaa. Sorruin myös ylipelaamaan, kun olin tenukoinut ja silti valkea oli saamassa mielestäni liian hyvää tulosta päästyään pelaamaan samaan nurkkaan kaksi kertaa peräkkäin. Tämä oli kokonaisuutena virkistävä peli, jossa jonkinlaiset strategiaan liittyvät kahleet tuntuivat murtuvan. Tajusin, että tenuki on yllättävän hyvä laitto. Ehkä ensimmäistä kertaa ikinä pystyin näkemään ja käsittämään koko laudan kerralla. Vaikka päin persettä se peli meni... Myöhemmin kyyditessään minua lentokentälle, Seppo sanoi että peli oli ollut vaikea. Otin sen kohteliaisuutena. Molemmat oululaiset shodanit, joita vastaan pelasin, vaikuttivat vahvoilta pelaajilta.

Muuta

Kertomus loppuu lyhyeen väsymystilan vuoksi. YliGo epäonnistui JSM:issä täydellisesti. Otimme kaikki viimeiset paikat, jotka pystyimme ottamaan. YliGo 2 tippui sarjasta. Sienimetsän Sankarit hävisi kaikki ottelunsa. Mutta henkilökohtaisesti suoriuduin mielestäni tyydyttävästi. 2d+ oli jees. Gor-ennustin näyttää että saisin noin viisi gorria.

YliGon joukkueissa pelaavat ylsivät muihinkin yksittäisiin hyviin suorituksiin. Meijin onnistui neljän tappion jälkeen saamaan ensimmäisen 4 dan -päänahkansa. Erkkilä voitti Mikko Nevalan, ja Aura hävisi viimeisen pelinsä 6 kyuta vastaan puolella pisteellä. Sienimetsän Sankareilla oli hyvä asenne loppuun asti. Yritys oli sataprosenttinen mutta pipo ei ollut kireällä.

Ei varmaan tee pariin päivään mieli pelata gota, mutta viikon päästä oleva Jaakko Munkki tuntuu ihan houkuttelevalta.